Me vaikutamme – Ympäristö teemana Peipon koulussa

Peipon koulun 6 C-luokka helmikuussa 2018

Ympäristö, tulevaisuus, nuoret oppilaat. Me kaikki voimme vaikuttaa. Tyttäreni koulussa arviointikeskustelun yhteydessä tulin kysyneeksi hänen opettajaltaan ympäristökasvatuksesta koulussa. Hetken aikaa keskusteltuamme aiheesta, hän heittikin pallon minulle, ja kysyi, haluaisinko minä tulla pitämään aiheesta esityksen oppilaille. Ensin ajattelin, että enhän minä ole ympäristökasvatuksen ammattilainen – mitä minä voisin aiheesta oppilaille kertoa? Hetken aikaa asiaa pohdittuani, tulin siihen tulokseen, että minulla onkin tästä aiheesta paljon sanottavaa – itse asiassa niin paljon, että on vaikea valita aiheiden paljoudesta!

Miten tärkeää olisi saada vietyä asenteita oikeaan suuntaan, siten että emme oman hyvinvointimme ja jopa turhamaisuutemme ruokkimiseksi tee peruuttamatonta vahinkoa ympäristöllemme, ja sitä kautta myös omalle hyvnvoinnillemme. Me olemme riippuvaisia ympäristömme elinvoimaisuudesta. Kyse ei ole siis ainostaan ituhippeydestä, vaan siitä, että toiminnallamme vaikutamme ympäristöön – haitallisina päästöinä ilmakehään, vesistöihin ja maaperään. Ilmasto muuttuu, muovi kertyy meriin, metsiä, tärkeitä hiilinieluja, raivataan viljelyksen, energiantuotannon ja kaupunkien tieltä.

Paljon on jo tehty

Oma ammatillinen taustani on teollisuudessa, joten siitä näkökulmasta kerrottavaa riittää. Teollisuudessa on otettu askeleita eteenpäin ympäristön hyväksi. Voimalaitoksilla on maailmanlaajuisesti otettu käyttöön savukaasujen puhdistukseen pesureita, hiilivetyteollisuudessa on otettu käyttöön rikkipoistomenetelmiä. Lyijyn käytöstä bensiinin lisäaineena on lähestulkoon kokonaan luovuttu ja otsonia tuhoavia kemikaaleja on korvattu vähemmän haitallisilla tuotteilla. Näihin edistysaskeliin on tarvittu teknologioiden kehittymisen lisäksi ennenkaikkea sääntelyä ja kansainvälisen yhteisön sopimuksia. Päästöt eivät tunne valtioiden rajoja.

Tärkeät teemat ja toimijat

Mitä siis kertoa oppilaille, joille kännykän lataaminen helposti töpselistä on ihan päivänselvä juttu, jota ei tarvitse sen kummemmin pohtia? Tulin sitten lopulta siihen tulokseen, että käsittelen isoja, ympäristömme hyvinvointiin vaikuttavia teemoja, energiantuotantoa, muovin kertymistä meriin sekä ruuan tuotantoa. Käsittelin teemoja kolmen toimijan, teollisuuden, kuluttajan ja sääntelyn näkökulmasta. Päätin käydä läpi hiilenkierron, koska ajattelin, että se on tärkein maapallon isoista ainekierroista, ja sen ymmärtäminen luo pohjan sille, miksi puhutaan hiilijalanjäljestä, uusiutuvista luonnonvaroista ja hiilijalanjäljestä. Kasvillisuuden hiilinielu näyttelee tässä tärkeää roolia. Halusin, että oppilaat ymmärtävät, että energiantuotanto liittyy olennaisesti kaikkeen toimintaamme ja hyvinvointiimme, asumiseen, liikkumiseen ja teolliseen toimintaan, jolla tuotamme erilaisia hyödykkeitä ja tavaroita polttoaineista, ruokaan, vaatteisiin ja vaikkapa elektronisiin laitteisiin.

Muovin monet kasvot

Muovin ongelmallista asemaa jätteenä ja sen kertymistä meriin on käsitelty paljon mediassa viime aikoina. Kävimme läpi muovia monipuolisena, kestävänä ja edullisena materiaalina, josta voi valmistaa lukemattomia erilaisia hyödyllisiä tuotteita.

Muovin käytön ongelmana on usein sen lyhytaikainen käyttöikä, ja kertyminen vesistöihin niin valtavina jätelauttoina kuin hiukkasmaisina mikromuoveina. Pyysin oppilaita etukäteen ottamaan mukaan jonkin muovista valmistetun esineen, pohtimaan sen käyttöikää ja mitä sille sitten tapahtuu, kun sitä ei enää tarvita. Kuten arvata saattaa esineiden kirjo oli melkoinen, muovipusseista, -pulloista ja -mukeista lyijytätekynän terien koteloon. Monien esineiden käyttöikä on suhteellisen lyhytaikainen, kertäkäyttöisistä joihinkin kuukausiin tai pariin vuoteen. Tarpeettomina ne päätyvät Suomessa vielä suurelta osin sekajätteen mukana jätteenpolttolaitokselle, jossa ne hallituissa olosuhteissa poltetaan energiaksi mm. kotien lämmittämiseen.

Muovimuki oli esineistä ehkä pitkäkestoisin, se kestää hyvin aikaa, ja jos se tulee itselle tarpeettomaksi, sen voi kierrättää jollekin toiselle käyttöön. Muovipullon kierrätys Suomessa ansaitsee erityismaininnan. Pulloista maksettava 20-40 sentin pantti kannustaa ihmisiä viemään tarpeettomat pullot takaisin kauppaan pullonpalautusautomaattiin. Tämä kannustaa ihmisiä keräämään muitakin, kuin itse ostamiaan pulloja luonnosta esimerkiksi tapahtumien yhteydessä kierrätykseen, koska sillä tavalla pystyy hankkimaan hieman taskurahoja itselleen. Suomalainen pullopanttijärjestelmä mahdollistaa sen, että muovista, lasista ja alumiinista valmistettuja pulloja ja tölkkejä ei päädy ympäristöön juuri ollenkaan.

Miten syömme

Halusin kertoa oppilaille vielä siitä, että se mitä syömme ja miten syömme vaikuttaa ympäristöön merkittävästi. Ruuantuotanto, kasvien ja eläinten kasvattaminen sekä teollinen jalostaminen vaatii paljon viljelyalaa, vettä, energiaa ja ravinteita. Näin ollen on tärkeää ymmärtää, että ravinnontuotantomme koko ketju vaikuttaa myös ilmastonmuutokseen. Siksi on syytä kiinnittää huomiota siihen mitä syömme, ja että syömme ja kulutamme vain tarpeeseen, eli pyrimme vähentämään myös ruokahävikkiä.

Miten vaikutamme

Pohdimme lopuksi yhdessä oppilaiden kanssa, miten voimme vaikuttaa asioihin. Ja miten fiksuja ehdotuksia nuorilta tulikaan! Merien roskaamiseen ehdotettiin sääntelyä, eli selkeää kieltoa muoviroskan heittämiseen rannalle tai mereen, sen valvontaa esimerkiksi kameroilla ja rangaistusta, jos heittää roskia mereen. Muovin kierrätystä ehdotettiin myös. Eräs oppilas näki muovissa myös mahdollisuuden vähentää energiankulutusta kohteissa, jotka ovat raskaita ja joita tarvitsee liikuttaa paljon, kuten erilaiset kulkuvälineet, joissa muovi kevyenä ja kestävän materiaalina vähentää polttoaineen kulutusta. Lisäksi korostin tässä yhteydessä sitä, että kestomuovi, joka on pitkään käytössä voi toimia myös hiilinieluna, ja sitoa hiiltä rakenteisiin, kuten autoissa ja rakennuksissa, jolloin siitä ei vapaudu ilmakehään hiilidioksidia. Sähköautojen yhteydessä eräs oppilas huomautti, että sähköauto ei ole kokonaan päästötön, vaikka niin saatamme helposti erehtyä kuvittelemaan. Sähköauton lataukseen tarvitaan energiaa, ja sen ilmastovaikutukset riippuvat sähköntuotantomuodosta.

Luottavaisin mielin siis tulevaisuuteen katsoen ja yhdessä vaikuttaen! Suomalainen, korkeatasoinen kouluopetus antaa nuorille hyvät eväät elämään ja ammattiin. Näistä nuorista tulemme varmasti vielä kuulemaan. Pääsimme oppilaiden kanssa vielä tutustumaan Porvoon Energian lähes 100 % uusituvaan, puuhakkeen polttoon perustuvaan voimalatokseen, joka tuottaa kaukolömpöä ja sähköä Porvoossa. Siitä lisää seuraavassa julkaisussa!