Hakkeesta energiaksi Porvoossa!

Laitosten toimintaa seurataan ja ohjataan ympäri
vuorokauden miehitetystä valvomosta.

Miten hieno mahdollisuus meille tarjoutuikaan, kun Porvoon Energian biovoimalaitos avasi ovensa ja pääsimme Peipon koulun 6 C ja 6 B -luokkien oppilaiden ja opettajien kanssa tututstumaan teolliseen energiantuotannon maailmaan!


Saimme oppaiksemme tuotantopäällikkö Ari Raunion sekä käyttömestari Kaj Kuljun. Aloitimme tutustumiskierroksemme pukemalla keltaiset turvaliivit päällemme ja sitten suuntasimme oppaidemme asiantuntevalla johdolla tuotantotiloihin. Hiilidioksivapaana ja lähes 100 % uusiutuvana tuotantolaitoksena ja kokoluokkansa ainoana energiayhtiönä, joka on täyttänyt EU:n energiantuotannon vaatimukset vuodelle 2050 jo nyt, Tolkkisten voimalaitos on suosittu vierailukohde. Kaukaisimmat vieraat ovat saapuneet aina Kiinasta, Vietnamista ja Myanmarista asti.


Porvoon Energia


Porvoossa on tuotettu energiaa pitkään, jo vuodesta 1900, jolloin Porvoon Sähkö Osakeyhtiö perustettiin tuottamaan sähköä Porvoon tarpeisiin. Porvoon Energialla on Tolkkisissa kaksi voimalaitosta. Vanha laitos valmistui vuonna 1979 ja se modernisoitiin puu- ja kivihiilivoimalaitoksesta biovoimalaitokseksi vuonna 2002. Uusi biovoimalaitos  otettiin käyttöön keväällä 2013. Molemmat laitokset ovat yhteistuotantolaitoksia, eli niissä tuotetaan sekä lämpöä että sähköä. Polttoaineena biovoimalaitoksissa käytetään metsä- ja puuhaketta. Voimalaitos koostuu polttoaineen vastaanottoasemasta ja -syöttöjärjestelmästä, leijupetikattilasta, höyryturbiinista ja -generaattorista, sähkösuodattimesta ja savukaasujen lämmön talteenotosta.


Porvoon Energialla on Tolkkisten biovoimalan lisäksi lämpölaitoksia Porvoossa, Loviisassa ja Askolassa sekä osuuksia vesi-, tuuli-, aurinkovoimaloissa eri puolella Suomea. Porvoon Energian historian suurimmat investoinnit ovat sijoittuneet viime vuosiin ja keskittyneet uusiutuviin energiantuotantomuotoihin.


Tolkkisten biovoimala

Käyttömestari Kaj Kulju kertoo oppilaille
voimalan kattilan hienouksista.

Lämmön ja sähkön yhteistuottamiseen käytetään eri toimittajilta saatavaa paikallista metsähaketta noin 100 km sääteeltä. Sitä varten ei kaadeta puita, vaan otetaan metsästä talteen ne osat jotka eivät kelpaa jatkojalostukseen. Kuorma punnitaan, siitä otetaan näyte ja analysoidaan kosteuspitoisuus. Mitä alhaisempi kosteuspitoisuus, sitä suurempi on energiasisältö, ja sitä arvokkaampi kuorma on kyseessä. Kosteuspitoisuus on tyypillisesti 40 – 50 % välillä, mutta sateisina kausina, kuten tänä syksynä ja talvena, se on ollut joskus jopa yli 60 %.


Hakkeesta erotellaan metallit magneetin avulla. Sen jälkeen hake siirretään kattilaan kuljettimilla. Hake leijutetaan kattilassa yhdessä tarkoitukseen erityisesti soveltuvan hiekan kanssa, joka hienojakoisena tulee kestää kattilan noin 1000 C kuumuutta sulamatta. Hakkeen mukana tulee kattilaan myös lisää hiekkaa ja kiveä, joten hiekka pitää uusia säännöllisesti, jotta leijumisolosuhteet säilyvät optimaalisina.


Kattilan hiekka leijutetaan ilmalla. Tarvittavaa ilmamäärää säädetään useilla automaattisesti ohjatuilla säätöpelleillä. Kattilassa höyrystettävä vesi pitää puhdistaa tarkkaan erityisellä käänteisosmoosisuodattimilla, jotta veden epäpuhtaudet ja ionit eivät kerry kattilaan. Kattilassa syntyvä höyry johdetaan ensin turbiiniin, josta se muunnetaan sähköksi generaattorissa. Syntyvästä lauhteesta siirretään lämpöä lämmönvaihtimien kautta kaupungin kaukolämpöverkkoon.


Kierroksen päätteeksi pääsimme luokan kanssa metsähakelastin punnitusvaa’alle punnittaviksi. Kokonaispainoksi tuli noin 1000 kg! Koska tällaisen laitoksen operointi pohjautuu pitkälti ongelmanratkaisutaitoihin, oppaamme Kaj Kulju muistutti oppilaita matematiikan osaamisen merkityksestä – sitä tarvitaan energiantuotannossa ja monessa muussakin ammatissa!


Faktaa Tolkkisten energiantuotannosta:

• Sähköntuotannon teho 12,5 MW + 10,2 MW
• Kaukolämpötuotannon teho 38 MW + 38 MW
• Kaukolämmön vuosituotanto n. 240 GWh (kattaa yli 90 % Porvoon kaukolämmön myynnistä)
• Sähkön vuosituotanto n. 75 GWh (kattaa n. 15 % Porvoon Energian sähkönhankintatarpeesta)
• Polttoaineen vuosikulutus n. 500 000 irtokuutiota metsä- ja puuhaketta

Puupohjaisten polttoaineiden käyttö ei lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Niiden sisältämä hiilidioksidi sitoutuu uuteen kasvuun ja päästöt ovat samansuuruiset kuin mitä syntyisi hakkuutähteiden lahotessa maastoon. Tuotantoprosessi on suunniteltu erittäin ympäristöystävälliseksi. Savukaasut puhdistetaan hiukkasista sähkösuodattimella ja johdetaan lämmöntalteenottopesurin kautta 75 metriä korkeaan piippuun. Sähkösuodattimesta tuleva lentotuhka otetaan talteen ja se uusiokäytetään lannoitteena metsissä. Tätä kutsutaan suljetuksi kierroksi. Pohjatuhkaa puolestaan käytetään esim. tienrakennukseen ja sitä on käytetty myös mm. voimalaitosten oman polttoainevarastoalueen pohjarakenteisiin.

Lisätietoja Porvoon Energian vihreästä energiasta tästä linkistä.